Oma ihana, upea, säihkyvä kihlasormukseni!
Saanko esitellä Kohinoorin Natalie 10 x 0,03 w/si, 18k valkokultaa, leveys 2,1 mm.
Se on täydellinen! Olen NIIN tyytyväinen valintaani ja myös siihen, että käytin aikaa ja vaivaa "sen oikean" valitsemiseen. Sormusta tulen kuitenkin käyttämään lopun ikääni joka ikinen päivä.
Hintaa saimme tiputettua vaihtamalla timanttien laadun vs:stä si-laatuun (joka sekin on todella hyvä) ja muutenkin tinkaamalla tehokkaasti. Jos timanteissa onkin jotain silminnähtäviä sulkeumia, se ei haittaa, kun kivet ovat näin pienikokoisia. Kauneusvirheitä ei todellakaan erota näin pienistä timanteista. Isommissa timanteissa asia onkin sitten eri.
Olin alun perin ajatellut ottaa sormuksen 14k-seoksella, sillä se on kovempaa ja hitusen halvempaa kuin 18-karaattinen. Tätä mallia ei kuitenkaan myyty kuin 18-karaattisena, joten sillä mennään. Sen verran seos vaikuttaa vihkisormusvalintaan, että rinnalla pitää olla samaa seosta, muutoin kovempi sormus kuluttaa pehmeämpää ajan saatossa.
Jos joku miettii, mikä näiden kahden ero on, niin 18 karaatin kullan kultapitoisuus on 750 ‰ = 75 prosenttia ja 14 karaatin kullan kultapitoisuus on 585 ‰ = 58,5 prosenttia.
Kultasepät, joiden kanssa aiheesta keskustelin, olivat sitä mieltä, että yleisesti ottaen 14-karaattinen seos riittää mainiosti ja on periaatteessa jopa parempaa kuin 18-karaattinen. Parempaa siksi, että kovempi kestää paremmin. Toisaalta jos ottaa ison solitäärisormuksen (yksikivisen), voi 18-karaattinen ollakin parempi valinta. Jos sormus saa täräyksen, ison timantin istutus antaa paremmin myöden eikä kolaus ole niin kova kuin 14-karaattisessa sormuksessa. Mutta tämä nyt on tällaista jossittelua.
On se sitten kumpi tai kampi, sormus on ihan yhtä hyvä kummalla valkokultaseoksella tahansa. Kunhan ei sisällä nikkeliä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti