Kuvapostaus: Shoppailua Lovebirds-liikkeessä

Lovebirds oli mielestäni tosi kiva. Visiitti oli mulle eka kokemus hääpukuliikkeestä. En ole koskaan aiemmin käynyt morsiusliikkeessä edes seurana. Lovebirds on siis käytettyjen hääpukujen kauppa Helsingissä ja se on vasta aloittanut toimintansa.

Onneksi hääpuku löytyi heti, niin mulla on nyt yksi huoli vähemmän häiden suunnittelussa! :) Tosi huojennuttavaa.

Palvelu oli mun mielestäni erinomaista, ja tunnelma liikkeessä rento. Ostamaani mekkoon ei tarvitse tehdä muita muutoksia kuin helman lyhennys, joten sekin oli plussaa. En muuten tajunnut edes kysyä, mitä merkkiä se mun ostama hääpuku on... Tai sen alkuperäistä hintaa. Ostin sen vain siltä istumalta... xD

Tässä vielä kuvapostaus sovittamistani mekoista. Tykkäsin niistä kaikista! Huomioikaa, että mekot vaativat vielä fiksausta, jotta koko olisi kantajalleen oikea.

(kuvissa ei ole sitä pukua, jonka ostin, koska säilytän sen salaisuutena häihin saakka)

Vaihtoehto 1. Tämä kamppaili kärkipaikasta ostamani puvun kanssa. 

Rakastan tuota laadukasta kangasta ja riippuvaa etuosaa.
Puku sopisi häihin, jotka pidettäisiin Kreikan saaristossa
sinisen meren äärellä.

Puku takaa.

Vaihtoehto 2. Kokopitsinen mekko.

Tämä malli saa mut näyttämään tanakalta.
Liikaa pitsiä?

Mekko takaapäin.

Vaihtoehto 3. Merenneitomallinen taftiunelma.

Tämä puku on erityisesti kuvissa näyttävän näköinen.
Livenä tafti  näyttää ryppyiseltä, enkä tykännyt siitä.
Tiedän kyllä, että taftin kuuluukin olla "ryppyistä",
mutta silti se näyttää silmissäni pahalta.

Etuosa kaipaa fiksausta. En oikein lämmennyt
lantiota korostavalle merenneitomallille.

Mekko takaapäin.

Vaihtoehto 4. Kevyt peruskolttu.

Tykkään vyötäröstä ja helmaosasta, mutta halterneck-osa
on tavanomaisen ja jotenkin tylsännäköinen.

Ihan kiva perushääpuku. Mukavan kevyt päällä.

Mekko takaa.

Vaihtoehto 5. oli THE ONE! Siitä laitan kuvia vasta hääpäivän jälkeen :)

Edit. Nyt on hääpäivä vietetty. Katso TÄÄLTÄ kuvat hääpuvustani!

Ohops, ostin (toisen) hääpuvun

Kävin tänään Helsingissä Lovebirds-hääpukuliikkeessä. Se on käytettyjen hääpukujen liike, joka on perustettu nyt toukokuussa. Ja ohops, OSTIN (toisen) hääpuvun! *nolo*

Alun perin aikomukseni oli välttää kaikkia hääpukuliikkeitä, koska alan hyperventiloida ahdistuksesta, kun vain kävelenkin pelkän näyteikkunan ohi. Toiset naiset puhkuvat innosta, kun pääsevät sovittelemaan hääpukuja, mutta minua vain ahdistaa. Prinsessahörhelöt ja muut juhlavat vaatteet eivät ole yhtään mun juttuni. Pienenä idolini olivat Röllipeikko ja Pikku-Myy, ja sellainen on luonteenikin ;)

Tilasin Kiinasta ensimmäisen hääpukuni. Se saapui toissapäivänä ja oli pettymys, koska se ei lainkaan imartele mun piirteitäni. Laatu on loistava, eli ei ole mitään nokankoputtamista sen suhteen. Malli ei vain sovi minulle (kaikki huomio keskittyy vatsanseutuun), enkä tunne oloani nätiksi :( Olen tosi pettynyt, koska mekossa on paljon upeita elementtejä ja kirjailu on kaunis.

Ajattelin, että käyn edes katsomassa muita vaihtoehtoja, jotta tiedän, olenko vain tyyppi, jolle ei ylipäätään sovi hääpuvut vai onko ongelma ainoastaan tilaamassani mekossa.

No MULLE SOPI KAIKKI HÄÄPUVUT, joita sovitin :D Siis tykkäsin niistä KAIKISTA! Haha, siinäpäs sain nenilleni. Ensin valittelin myyjälle, miten "en ole hääpukuihminen" ja sitten ne kaikki olikin mun mielestä tosi hyviä.

Mikä parasta, ostin sieltä juuri sellaisen hääpuvun, josta olin sanonut, että sellaista EN AINAKAAN HALUA.

Ei voi kuin nauraa :D Nyt pitää sitten pistää Kiina-kolttu myyntiin jollekulle, jolle se sopii paremmin.

Tätä EN ostanut, mutta se on kyllä nätti.

Hääpuku saapui!

Kiinasta tilaamani hääpuku saapui eilen. Hihkuin DHL:n paketti sylissäni ja avaaminen jännitti yhtä paljon kuin jouluna!

Ennen puvun lähettämistä kiinalaisfirma laittoi minulle kuvia puvusta, jotta voisin hyväksyä, onko se ok. Tässä on heidän lähettämänsä kuvat:

Vasemmalla kuva, jonka pohjalta mekko tehtiin. Oikealla lopputulos.

Lähikuva puvun yläosasta.

No, paketista paljastui ihan hyvä mekko. Se vain, että se ei ole sama kuin noissa yllä olevissa kuvissa (joiden pohjalta hyväksyin mekon)! 

Firma ei yrittänyt huiputtaa minua, vaan tässä kävi inhimillinen virhe. Ompelija oli tehnyt vääränlaisen selkämyksen tuohon kuvissa näkyvään pukuun. Kuvat lähettänyt chat-myyjä ei tiennyt sitä. Sen sijaan hän kiinnitti huomionsa pitsiin. Olin alun perin saanut itse valita pitsin, mutta kuvan mekossa on eri pitsi. Chat-myyjä huomasi virheen ja ilmoitti, että pitsi vaihdetaan haluamaani. Noh, minun mielestäni kuvassa oleva on oikein nätti, joten sanoin, että älkää vaihtako, tämä on ihan hyvä.

Sen jälkeen aloin odottaa pakettia. Ja paketista paljastuikin eri mekko. Se on samannäköinen, mutta siinä on oleva pitsi ei ole ollenkaan niin tyylikäs kuin kuvassa oleva!!!

Voihan kilin kakkarat, sanon minä!

Ompelija oli siis tehnyt minulle uuden mekon, jossa on sellainen selkämys kuin tilasinkin. Varastossa ei kuitenkaan enää ollut samaa pitsiä kuin kuvan mekossa ja siksi hän laittoi toista. Tämän jälkeen mekko pistettiin postiin.

Saamani mekon pitsi ja helmikirjailu läheltä.

Plussat:

• Puku istuu päälleni kuin hansikas. Kannatti antaa ihan oikeat mitat eikä jättää varmuuden vuoksi kavennusvaraa. Puku on jokaiselta mitaltaan täydellinen.
• Taiwanilainen satiini 395 on laadukasta ja paksua. Kauhukuvissani ajattelin, että kangas olisi rypistyvää yöpaitakangasta tai niin huonolaatuista, että se repeäisi helposti. En näe tässä satiinissa mitään eroa verrattuna Suomessa myytävien häämekkojen satiiniin.
• Puvussa on hyvä tyllialushame ommeltu kiinni mekkoon. Ei siis tarvitse ostaa erikseen alushametta.
• Rintsikoita ei tarvitse, koska yläosa on tukeva. 
• Helmikirjailu on tehty hyvin.
• Pienetkin yksityiskohdat on huomioitu, kuten laahukseen on jo valmiiksi ommeltu kannattelulenkki.

Miinukset:

• Olisin ihan tyytyväinen puvun pitsiin, jollen olisi nähnyt tuota kivempaa pitsiä. Pettymys oli suuri, kun yläosa oli erilainen kuin kuvassa.
• Jotkin yksityiskohdat paljastavat, että mekko on tehty kiireessä. Esim. selkämyksen koristenapit on ommeltu vähän vinoon.
• Pitsireunus painaa olkapäihini jättäen punaiset painaumat jo viidessä minuutissa.
• SUURIN MIINUS: mekon keskiosan laskokset on tehty liian leveiksi. Ne ovat nyt niin hallitsevat, että kaikki huomio keskittyy vatsaani. Huomion pitäisi olla pitsisessä yläosassa eikä vatsan laskoksissa!

Lopputulos:

Vatsan päällä olevat liian leveät laskokset vievät kaiken huomion vatsan seutuun. Näytän mekossa ihan topakalta Justiinalta tai sideharsoon käärityltä vatsapotilaalta. Laskokset on pakko fiksata, jos aion käyttää tätä pukua.

Ompelija on lähtenyt puvun suunnittelemisessa yläosan suhteen harhateille. V-kaula-aukko jää liian ylös, jolloin alas on jäänyt "liikaa" täytettävää. Pulman hän on ratkaissut laittamalla leveät laskokset. Allure Bridalsin alkuperäisessä mallissa 2558 keskiosan laskokset ovat vain kapeasti vyötäisillä ja pitsiosa on pääroolissa. Näin olisi pitänyt tehdä myös tähän mekkoon.

Näyttäisi siltä, että tuo yllä olevissa kuvissa oleva mekko ei ole niin paha laskosten kohdalta kuin tämä minun saamani mekko. Laskoksia on vaikea erottaa kuvasta, mutta mielestäni saamassani mekossa laskokset ovat leveämmät.

Aionko käyttää mekkoa?

En tiedä!

Tämä puku jäi Kiinaan.

PS. Tässä linkki postaukseen, josta näkee kuvat mekosta, jonka OIKEASTI sain.

Hieman erilaiset hääkutsut

Seuraava postaus paljastaa allekirjoittaneen ammatin.

Halusin päästä kutsukorttien kanssa suht helpolla. En halunnut piipertää yksityiskohtia ja pitsireunoja, kun kutsuttavia on lähes sata. Olen sekä perfektionisti että kärsimätön, ja askarteluhommissa tämä yhdistelmä voi tuottaa itkupotkuraivarit. Päätin siis unohtaa askarteluvaihtoehdon heti kättelyssä.

Korttien tilaaminen ulkopuoliselta valmistajalta olisi tietenkin kovin kätevää, mutta kovin hinnakasta ja ehkä hieman persoonatontakin.

Mihin siis päädyimme?

Photoshoppaamaan kutsut.

Olen ammatiltani toimittaja ja ajattelen maailmaa (ohops-vahingossa, en tietoisesti) sanomalehden teon kautta. ;) Oli siis harvinaisen luonnollinen valinta tehdä kutsustamme pienimuotoinen lehti.

Kannesta photoshoppasin "häälööpin", jossa oli meheviä otsikoita tyyliin:

Oho, tätä et olisi uskonut! X ja X menevät naimisiin

Huh-huh, kyllä on kuumaa! Katso kuvat

Hmm, tässä välissä haluan korostaa, että en tee työkseni lööppiotsikoita, vaan tämä on ironiaa.

Ensimmäisellä sisäsivulla oli perinteinen kutsuteksti, jota kehysti murattireunus. Muilla sivuilla oli kartta kirkolle ja juhlapaikalle sekä kuvat paikoista.

Kun kutsut oli lähetetty, saimme reklamaatioita. Ihmiset olivat ryhtyneet lukemaan "hyvää lehteä", mutta itse jutut puuttuivat!

"Missä on ne kuumat kuvat, me oltais ainakin haluttu nähdä ne", kuului palaute.

Hoi, rakkaat vieraat. Kutsuhan oli vasta LÖÖPPI. Ehkä myöhemmin pääsee lukemaan itse lehden? ;)

Häissä ei ole kyse vain hankinnoista

Minua harmittaa, miten hääblogeissa häistä tulee niin pinnallinen vaikutelma. Olen vasta aloittanut tämän blogin ja silti vaikuttaa siltä ihan kuin kaikessa olisi kyse vain hankinnoista.

Häissä ei ole kyse vain hankinnoista!

Tärkeintä on, että on löytänyt sen oman rakkaan, jonka kanssa saa jakaa elämänsä. Sen Oikean löytäminen ei ainakaan minulle ollut helppoa.

Olen ikionnellinen, kun saan puolisokseni miehen, jolla on samat arvot kuin minulla ja samoja tulevaisuuden haaveita kuin minulla. Miehen, jonka kanssa on hyvä olla, joka tukee ja ymmärtää mua ja josta saan olla ylpeä <3

Itse asiassa onni on potkaissut mua melkoisesti, kun toi tämän miehen mun elämääni! :)

Häissä minulle tärkeintä on kirkko-osuus. Siinä lupaamme Jumalan kasvojen edessä rakastavamme toisiamme ja pysyvämme toistemme rinnalla niin kauan kuin elämme.

Se ei ole mikään pieni lupaus! Minun on kuitenkin helppo luvata se, koska olen niin varma valinnastani. Juuri tämän miehen kanssa voin ja haluan luvata niin :)

Itse juhlaosuus ei ole mulle niin merkityksellinen. Saanko olla rehellinen ja kertoa, että en yleensä viihdy häissä? Niissä on mielestäni yleensä tosi tylsää (älkää loukkaantuko, jooko). Siksi panikoin omistakin häistä, sillä toivon, etteivät meidän vieraat (ja morsian itse) tylsistyisi kuoliaaksi.

Meidän hääjuhlistamme toivon tulevan rento tilaisuus. Ympäristö on kaunis ja pihalla (meren rannassa) voi ottaa vaikka aurinkoa, jos sää sallii.

Kuinka tilata hääpuku Kiinasta?

Tapoja on varmasti monia, mutta tässä minun tapani.

Aloitin sillä, että yritin löytää hääpuvun, josta pidän. Ainoa malli, jonka pystyn oikeasti kuvittelemaan juuri minun päälleni, on Allure Bridalsin malli 2558. Pidän pitsistä ja haluan ehdottomasti olkaimet pukuun. Koen oloni aivan alastomaksi olkaimettomassa mekossa. Koska kyseisen mallin hinta on yli tuhat euroa, eikä mulla ole sellaiseen varaa, päätin teettää mekon kuvan pohjalta. Sen ei tosiaankaan tarvitse olla samanlainen (eikä se voikaan olla), vaan tilauksessa on samanhenkinen tai samantyyppinen mekko.

Allure Bridalsin mekko 2558.

Googlailin eri keskusteluja kiinalaisista mekkovalmistajista. Ilmeni esimerkiksi, että aiemmin suosittu ja toimiva firma Weddingo ei ymmärtääkseni enää toimita mekkoja. Jotkut sieltä viime aikoina tilanneet olivat jääneet ilman mekkoaan. Olin jo ehtinyt laittaa heille kyselyn hääpuvusta sähköpostitse, mutta en saanut vastausta. Onneksi.

Suosittu ja takuuvarma Jasmine's Bridal Shop on paikka, mistä moni tilaa mekkonsa ja johon kaikki ovat aina tyytyväisiä. Paikka on myös amerikkalaisten suosiossa. Suosion takia Jasmine's ei kuitenkaan ole enää kauhean halpa. Hinnat ovat hitusen kalliimpia kuin yleensä kiinalaisfirmoissa. Heillä on myös paljon ruuhkaa suosion takia ja vastaaminen voi viipyä. Mekon saa 13 viikon kuluttua, ellei maksa ekstraa nopeutetusta aikataulusta.  Mulla ei ollut aikaa odottaa sitä 13 viikkoa.

Jasmine's Bridal Shopin nettisivut
Jasmine's Bridal Shopin FB-sivut (postaavat kuvia tehdyistä mekoista)

Aikataulupaineiden takia päädyin etsimään valmistajaa Aliexpressistä (Alibaba), jossa onkin sitten tuhansia valmistajia. Niitä kaikkia ei voi mitenkään käydä läpi. On aika tuurin kauppaa, minkä päätyy valitsemaan.

Yritin valita valmistajan seuraavien kriteerien mukaan:
- valmistajalla on sivuillaan aitoja kuvia itse tekemistään mekoista (ei pelkkiä mainoskuvakopioita), jotta näkee työn todellisen jäljen. --> Sivustolla on myös huijareita, jotka kopioivat toisten kuvia, joten tarkista, että kuvassa on valmistajan vesileima.
- valmistaja on saanut paljon positiivista palautetta lähiaikoina
- kommunikaatio pelaa chatissa hyvin ja nopeasti
- hintataso ei ole kaikista alhaisin (toivon, että hinta hiukan indikoisi laatua, mutta eihän sitä koskaan tiedä)

Bongasin valmistajista sellaisen kuin Amanda Novias (aiemmin nimellä lovingyoubridal). Kommunikaatio pelaa Amanda Noviaksen kanssa mainiosti. He vastaavat Aliexpressin chatissa yleensä 30 minuutin sisällä, ja juttelin ummet ja lammet mekostani heidän kanssaan ennen tilausta.

Heillä ei ollut valikoimassaan minun haluamaani mekkoa, joten postasin heille siitä kuvan ja kysyin hinta-arviota. Tämän jälkeen he lisäsivät kuvan valikoimaansa, jotta pystyin tilaamaan sen. Juttelin kankaan laadusta ja koristelusta sekä sain näytepaloja pitsistä (saan valita pitsin itse). He lähettivät mekosta kuvia työprosessin loppuvaiheilla, jotta sain kommentoida sitä ennen lähettämistä. Mekko tehdään mun omien mittojen mukaan.

Aliexpressin hyvä puoli on se, että heillä on maksutakuu. Valmistaja ei saa summaa ennen kuin minä olen saanut tuotteen ja hyväksynyt sen. Tämä on hyvä turva tilaajalle.

Amanda Novias Aliexpressin sivuilla

Rohkean naisen valinta: hääpuku Kiinasta

Kyllä, tilasin hääpuvun Kiinasta! Se ei ole vielä saapunut, mutta jännityksellä ja suurella luottamuksella odotan sen tulevan perille asti. Saas nähdä, miten mun käy!

Allure Bridals 2558.

Koska meillä on tiukka aikataulu häiden järjestämisen suhteen, yritin ihan paineissa päättää, tilaanko hääpukuni summanmutikassa Aliexpressistä (myyjä Amanda Novias) vai turvallisesti Jasmine's Bridal Shopista. Päätös oli ihan hurjan vaikea. Päädyin aikataulusyistä valitsemaan Amanda Noviaksen, joka tekee mekon kuukaudessa.

Jasmine's Bridal Shopilla mekon tekeminen kestää 13 viikkoa ja se olisi mennyt jo liian lähekkäin hääpäivän kanssa, etenkin jos mekko jumittuu tulliin. En siis uskaltanut ottaa riskiä aikataulun takia, vaikka Jasmine's on yleisesti tunnettu ja luotettavan laadukas valmistaja. 

Miksi päädyin tilaamaan Kiinasta?

Minulle hääpuku ei ole lainkaan tärkeä juttu. Toki haluan näyttää nätiltä, mutta en mitenkään voi satsata yhden päivän vaatteeseen 500–1300 euroa, minkä verran morsiusliikkeissä mekosta joutuu normaalisti pulittamaan. Ja tulevathan ne morsiusliikkeissäkin myytävät mekot pääasiassa Kiinasta.

En itse asiassa edes halua mennä morsiusliikkeisiin. Osittain siksi, että en oikein näe eroja kaikkien valkoisten hörhelöunelmien välillä ja pelkään, että ahdistun (en kauheasti pidä hääpuvuista) ja osittain siksi, että pelkään kuitenkin ihastuvani johonkin TODELLA kalliiseen kolttuun, jonka jälkeen mikään muu ei enää kelpaa.

Tavoitteena on siis saada halvalla suht ok-laatuinen mekko. Sen ei tarvitse olla täydellinen, kunhan pysyy päivän verran kasassa ja se päällä kehtaa kulkea :)

Mekon pitäisi saapua minulle Kiinasta kotiin aivan näinä päivinä! Iiiiiks. Kirjoitan seuraavaan postaukseen lisää siitä, miten valitsin kiinalaisfirman ja mikä mekko minulle on tulossa.

Projekti: miehelle persoonallinen kihla

Jos minä pähkäilin sormuksen kanssa kauan, ei ollut päätös helppo miehellekään. Valkokullan ja keltakullan välillä piti vähän puntaroida ja sitten miettiä, miten sormuksesta saisi hiukan persoonallisemman, omanlaisen. Koska mies ei keksinyt, mitä erilaista haluaisi, tilasimme hänen sormuksensa ilman mitään ”omaa persoonallista juttua”. Ehkä sormusta voi muokata sitten jälkikäteen.

Miehen sormuksen hankimme TT-Kullasta. Kultaseppä teki toivotunlaisen sormuksen päivässä (!) ja edulliseen hintaan. Kävimme katsastamassa ja tinkimässä hinnat useassa muussakin kultakaupassa, kunnes palasimme hattu kädessä takaisin TT-Kultaan.

Lopputulos on tyylikäs keltakultainen flakkasormus, 5,5 milliä leveä ja sisältä pyöristetty, jotta käyttö on mukavampaa.

Meitin kihlat <3

Upea, sopii miehen sormeen täydellisesti! Aloin pitkästä aikaa tykätä keltakullasta, kun ihailin sormusta ensikertaa. Keltakulta on juhlavan ja arvokkaan näköistä. Uskon, että se tekee paluun lähivuosina valkokullan suosion jälkeen.

Keltakulta on muutenkin hyvä valinta miehelle, joka tekee paljon käsillään. Valkokultaista sormusta saisimme olla rodinoimassa jokaisen halonhakkuun jälkeen ;)

Mies kaipailee yhä edelleen, että sormukseen saataisiin jotain jännää, esimerkiksi päälle kaiverrettu kuva tai kuvio. Kultasepät Andreasen Tampereella tekee laadukkaita kaiverruksia sormusten pintaan, joten jos sulho vielä intoutuu sormuksen muokkaamiseen, suuntaamme sitten sinne.

Jälkikäteen on kuulemma vaikeampi tehdä sormuksen pintaan kuvaa kuin jos se olisi jo otettu huomioon vahamallissa. Parasta olisi siis tilata sormus kuvalla, eikä viedä valmista sormusta käsiteltäväksi. Kuva saadaan toki aikaiseksi valmiiseenkin sormukseen.

Miksei miehille ole timantteja tai mitään jännää?? On sitten kyse kengistä tai sormuksista, naisilla riittää loputtomasti valikoimaa, mutta miehille ei ole mitään.

Maailman ihanin kihlasormus!

Khihihhiiiii! Viikkojen tolkuttoman pähkäilyn jälkeen, tässä se nyt on!

Oma ihana, upea, säihkyvä kihlasormukseni!

Saanko esitellä Kohinoorin Natalie 10 x 0,03 w/si, 18k valkokultaa, leveys 2,1 mm.

Se on täydellinen! Olen NIIN tyytyväinen valintaani ja myös siihen, että käytin aikaa ja vaivaa "sen oikean" valitsemiseen. Sormusta tulen kuitenkin käyttämään lopun ikääni joka ikinen päivä.

Hintaa saimme tiputettua vaihtamalla timanttien laadun vs:stä si-laatuun (joka sekin on todella hyvä) ja muutenkin tinkaamalla tehokkaasti. Jos timanteissa onkin jotain silminnähtäviä sulkeumia, se ei haittaa, kun kivet ovat näin pienikokoisia. Kauneusvirheitä ei todellakaan erota näin pienistä timanteista. Isommissa timanteissa asia onkin sitten eri.

Olin alun perin ajatellut ottaa sormuksen 14k-seoksella, sillä se on kovempaa ja hitusen halvempaa kuin 18-karaattinen. Tätä mallia ei kuitenkaan myyty kuin 18-karaattisena, joten sillä mennään. Sen verran seos vaikuttaa vihkisormusvalintaan, että rinnalla pitää olla samaa seosta, muutoin kovempi sormus kuluttaa pehmeämpää ajan saatossa.

Jos joku miettii, mikä näiden kahden ero on, niin 18 karaatin kullan kultapitoisuus on 750 ‰ = 75 prosenttia ja 14 karaatin kullan kultapitoisuus on 585 ‰ = 58,5 prosenttia.

Kultasepät, joiden kanssa aiheesta keskustelin, olivat sitä mieltä, että yleisesti ottaen 14-karaattinen seos riittää mainiosti ja on periaatteessa jopa parempaa kuin 18-karaattinen. Parempaa siksi, että kovempi kestää paremmin. Toisaalta jos ottaa ison solitäärisormuksen (yksikivisen), voi 18-karaattinen ollakin parempi valinta. Jos sormus saa täräyksen, ison timantin istutus antaa paremmin myöden eikä kolaus ole niin kova kuin 14-karaattisessa sormuksessa. Mutta tämä nyt on tällaista jossittelua.

On se sitten kumpi tai kampi, sormus on ihan yhtä hyvä kummalla valkokultaseoksella tahansa. Kunhan ei sisällä nikkeliä! :)

Kihlat − jejeje!

Kihlojen etsintä sujui silmät kiiluen. Surffasin hulluna erilaisia sormuksia. En tiennyt yhtään, millaisesta kihlasormuksesta tykkäisin. Tärkeintä mulle oli kuitenkin, että saisin valita sen itse. Onneksi mies jätti valinnan mulle, vaikka suhasinkin sormushulluuden rajamailla.

Kuulemma noin kuuden viikon hulluuden jälkeen itkeä tirautinkin aiheesta, miten me ei IKINÄ saada kihlasormuksia ja miten meillä ei IKINÄ ole varaa niihin. Muistan tilanteen kaukaisesti... ;) Mies lupasi ystävällisesti mainita tapauksesta hääpuheessaan.

RAKASTAN KORUJA. Niitä ei voi koskaan olla liikaa, eihän?? Kihla- ja vihkisormuksessa tärkeintä on, että se kestää aikaa, niin ettei siihen kyllästy kuukauden päästä. Sen pitää olla sellainen, että vielä mummonakin tykkää sitä katsella.

Muita kriteerejä sormukselle ovat laadukkuus, suhteellisen ok käyttömukavuus ja se, että SORMUS ON KAUNEINTA, MITÄ IKINÄ ON NÄHNYT :D

Iskin silmäni Kohinoorin uutuuteen, Natalie-sormukseen, välittömästi. Kallis, mutta KAUNIS. En pystynyt ajattelemaan muuta kuin, että haluan sen vihkisormukseksi. Oli vaikea keskittyä kihlan etsintään, kun tiiraili koko ajan näyttävämpiä vihkisormustyyppisiä ihanuuksia.

Hetken pohdin, että minulla olisi pelkästään vihkisormus, eikä kihlasormusta ollenkaan (säästösyistä), mutta mies ei halunnut hankkia kihlasormusta yksinään ja taisi muutenkin tajuta, että tälle harakalle pitää hommata blingblingiä ;)

Armoton googlailu tuotti tulosta. Valikoin vaihtoehdoiksi nämä:

Tillanderin Vuokko

Ihana Vuokko.

Vuokko on ihana, mutta kun näin sen livenä, tajusin, että kyseessä on juuri sellainen sormus, jota en haluaisi pitää joka päivä. Kukkateema on niin hallitseva, että siihen kyllästyisi jokapäiväisessä käytössä.

Kultajousen timanttileikattu valkokultainen AuMore-kihla

Säihkettä ilman timantteja saa timanttileikkauksella.

Ei paha vaihtoehto! Kuva ei tee tälle oikeutta. Edullinen, tosi kaunis, loistelee kivasti. Olen kuitenkin niin mieltynyt sormuksen pyöreään runkoon, joten flakkarunkoinen ei ole ykkösvaihtoehto. Lisäksi, jos Kohinoorin Nataliesta tulee vihkisormukseni, tämä runko ei sovi sen rinnalle. Miinusta tälle on ulkomaisuus, haluaisin ensisijaisesti kannattaa kotimaista koruteollisuutta.

Kohinoorin Natalie-rivisormus

Natalie 10 x 0,02 w/vs timanteilla.

Alkuun en oikein tiennyt, tykkäänkö tästä sormuksesta tarpeeksi suhteutettuna sen hintaan. Hintaanhan voi toki vaikuttaa timanttien koolla ja timanttien laadulla. Toisaalta sarjaan kuuluva rivari sopisi täydellisesti yksikivisen Natalien pariksi. Runko on juuri oikean mallinen makuuni ja yksikivisen Natalien rinnalle. Livenä tämä rivari näyttää paljon nätimmältä kuin kuvassa!

Andreasenin Milva-rivisormus

Kuvan Milvassa on 7 x 0,10 w/vs timanttia. Itselleni se tulisi paljon pienemmillä kivillä.

Aivan upea yksilö! *rakkautta* Sen voi myös tilata puolipyöreällä rungolla, jotta se sopisi paremmin yksikivisen ja pyöreärunkoisen Natalien rinnalle. Vähän mietityttää sormuksen korkeus. Jos Natalien kiven istutus osuu vähänkin Milvan yläreunaan, vuosien kuluessa istutus voi kulua pahasti ja timantti keikahtaa pois paikoiltaan. Iso riski ilman tarkkoja mittoja.

Kaikki alkoi, kun…

Olin jo vähän kyllästynyt odottamaan kosintaa. Koin jo löytäneeni sen oikean, jonka kanssa haluan viettää lopun elämääni ja perustaa perheen ja hankkia kissan ja koiran ja lapset ja perunamaan jajaja… Mutta mies vain mietti.

Onneksi tammikuun lopussa koitti Se Hetki. Vihdoinkin mies ymmärsi parhaansa ja kosi! ;)

Luulin, että mua ei voisi enää yllättää asialla mitenkään, mutta toisin meni. Olin käymässä äitini luona Turussa, kun mies ajoikin sinne kosiomatkalle 160 kilometrin päästä. Oltiin viikkoa vajaa 2 vuotta sitten käyty ekoilla treffeillä Turun keskustassa. Nyt mentiin taas kahville Turun keskustaan.

Olin sanonut, ettei mua saa kosia sormuksella, koska haluan, että mennään yhdessä katselemaan, niin mua kosittiin sitten kaulakorulla! <3 Sain Kalevala Korun Naisen äänen, jotta "perheessä kuuluu myös naisen ääni, vaikka hän on mies talossa" :DD

Olipas romanttinen ja ihana kulta! Nyt pidän Naisen ääni -kaulakorusta entistä enemmän, koska sillä on jokin suurempi merkitys. (noh, onhan se muutenkin AIVAN IHANA!)

Mun kihlakaulakoruni! Kalevala Korun Naisen ääni

Morsian bloggaa

Täällä kirjoittelee morsian, joka inhoaa häitä. Jep, näin on.

Häiden suunnittelu on kuitenkin vienyt tämänkin vastarannankiiskin mennessään. Olen oppinut näkemään häissä myös niitä kauniita puolia, kuten miten ihanaa on olla vihdoinkin siinä vaiheessa elämässään, että pääsee naimisiin rakastamansa miehen kanssa. Saan siis suunnitella sitä kaunista päivää, kun minusta tulee vaimo.

Ehkä sen takia kannattaa hiukan villiintyä myös morsiuskimpuista ja pöytäkoristeista.

Päätin perustaa blogin, jotta voisin järjestellä ajatuksiani häiden suhteen. On niin paljon päätettävää ja muistettavaa, ja blogista on apua siinä. On myös ollut ihana lukea muiden hääblogeja (kiitos kaikki hääblogistit!), joista olen saanut ideoita siihen, mitä itse voisin häiltä haluta. Ehkä voin osaltani antaa ideoita seuraaville morsmaikuille.

Tervetuloa seuraamaan Bling-bling-morsiamen matkaa alttarille!